10.22.2008

Mañana

Hämähäkkimieskin osaa näköjään neuloa viime hetkellä ennen tärkeää vihollisen kukistamista.


Catwalkia varten ei tartte enää vaatteen olla täysin valmis, sen voi valmistella kävelykierroksella.



Tämä päivä on taas niitä päiviä jotka päättyessään saa mut ihmettelemään miksi ylipäänsä teen mitään luovaa. Aamulla herään suunnittelemaan kaikkea kivaa (jei, on syysloma) jota ehdin tänään luovasti suorittaa. Juon aamuteeni ja laadin työjärjestyksen.


Nro 1: Pitää siivota ompeluhuone (joka myös toimii vierashuoneena ja illalla tulee taas kyseisen huoneen vieras kotiimme) kaikesta mitä olen sinne viimepäivinä kantanut.


Nro 2: Pitää neuloa February Lady Sweateria joka on loppusuoralla - toinen hiha enää neulomatta. Ehdin sen varmaan tänään loppuun.


Nro 3: Pitää pestä loput pyykit - tai itse asiassa konehan ne pesee - niitä ei oo kun 2 koneellista.


Nro 4: Pitää suunnittella loppuun joululahjalista. Olen päättänyt että tänä vuonna kaikki antamani lahjat on itse tehtyjä - eiks oo hieno ajatus...


Nro 5: Pitää ommella keittiön verhot - ne on odottanut vuoroaan jo useamman viikon....


No niin sitten toimiin....ompeluhuone: oi tuossa on se uusi lehti jota en ole ehtinyt lukea kunnolla...jos vilkaisis....jään lukemaan sitä. Ihana käsityö löytyy lehdestä (huivi) jota on heti kokeiltava...mistä lanka?...missä puikot?...löydän ja pääsen alkuun. Tehtyäni sitä muutaman kierroksen mietin onkohan tuo lanka oikein sopiva (minähän en tee tällä kertaa mitään koetilkkua! ei...) jatkan empien vielä muutaman kierroksen....ei oo hyvä....puran koko työn. Kiroilen kun tajuan että taas meni aikaa ja työtä hukkaan ja kello käy.


Laitan pesukoneen pyörimään ja tarraan johonkin suupalaan matkalla sinne ompeluhuoneeseen jossa edelleen kaikki on hujan-hajan. Totean että ehdin siivota sen myöhemmin ja alan kirjoittaa sitä lahjalistaa. Mitähän rouva E:lle voisi vielä tehdä? - Helsingissä ei varmaankaan oo niin kylmät kelit kun täällä - olisko ne huovutetut lapaset sittenkään hyvät? Entä herra E? Mitenkä metsänvihreä kaulahuivi? Joo - listalle! Ja neiti L on vaikea tapaus - niin vaativa maku....ja värit sitten...vaikeaa. Selailen kansioitani, Räveltämöä, Knittyä ja muita samanlaisia lähteitä ja löydän etsimäni. Tähän tapaan lisäilen listalle niitä tulevia luomuksiani ja toivon että ehdin saada kaikki valmiiksi ennen joulua. Yeah, you wish.


Ensimmäinen pesukoneellinen kuulostaa olevan loppusuoralla, linkouksen ääni kuuluu.


Posti tulla tipahti postiluukusta...menen katsomaan...mainoksia, aviomiehelle kirjekuori ja Tyyli & Kotikerhon kuukausilehti. Pitäähän se lukea. Keitän teeveden ja asetun lukemaan kupposen kanssa. Ihana kirja toisensa jälkeen esittäytyy lehtisessä...vaan on kalliita...AdLibriksesta saan puoleen hintaan...ei kannata tilata....totean että pitää muistaa irtisanoutua kerhosta ja vien lehtisen tietokoneen luo jotta sen tekisin. Vilkaisen tietokonetta ja mietin mitä on tapahtunut cyberavaruudessa? Eksyn nettiin ja blogeihin...tarkistan Google-readerini blogit...kello käy...hitto, se pesukone...


Laitan pyykit kuivumaan ja uuden koneellisen pyörimään.


Neuloisko vähän sitä sweateria....joo...menen neulomaan olohuoneeseen...tätä on mukava neuloa...niin helppo kuvio...neulon, laitan välillä radion päälle...kuuntelen uutisia...mitähän kello mahtaa olla? Vilkaisu kelloon...apua...onks se jo niin paljon?...mitähän ruokaa sitä laittais päivälliseksi? Mies on nälkäinen tullessaan töistä ja minähän hemmottelen sitä nyt kun on loma ja "aikaa"....


Totean että salaattiaineet puuttu ja lähden kauppaan. Siellä eksyn naisten vaatteiden sekaan ja löydän ihanan villatakin...ostaisko mustan vai vaaleanruskean...mulla on jo yksi hyvänmallinen musta villatakki...otan siis vaaleanruskean...kassalle...kotiin.


Kotona alan ruoanlaittoon ja mieskin saapuu. Syömme...tiskaan (meillä ei oo astianpesukonetta vielä)...laitan loput pyykit kuivumaan....siivoanko sen huoneen nyt vai huomenna?...päätän siivota...


Tää oli sitten niitä "luovuuden" päiviä johon sekoittuu arjen kaikki tehtävät joita kukaan ei mun puolesta tee...koska olen joskus itse päättänyt niin.


Niinpä se villatakin loppu on neulomatta, verhot tekemättä, yhtään lahjaa en aloittanut niistä kaikista jotka päätin saada valmiiksi ennen joulua. Huoneen siivous jäi hieman kesken...mutta onhan päivä huomennakin....mañana - huomenna...
Voispa olla niinkuin tuo ylläoleva catwalkin neitonen Sonya Rykielin aloittamassa luomuksessa - vois suunnitella ja pistää alkuun kaikkea kivaa mutta joku muu tekis ne loppuun puolestani...Yeah, you wish...

5 kommenttia:

Taija K kirjoitti...

Kuulostaa hyvin tutulta. Erityisesti vapaa- ja lomapäivinä aika vain menee johonkin, eikä saa tehdyksi mitään siitä, mitä piti. Kaipa ihminen tarvitsee niitä haahuilupäiviäkin, mutta kun ainakin minulla niitä tuntuu olevan enemmän kuin päiviä, jolloin saan jotain aikaan..

Virve kirjoitti...

Tutulta kuulostaa täälläkin tuon tyyliset päivät. Ainakin edellisessä elämässä siis. Nykyäänhän meillä on sellainen työnjohto, ettei moiseen ylellisyyteen ole mahdollisuutta. Mutta ehkä sitten 18 vuoden päästä ;). Täällä tuollaista haahuilua siis jo vähän kaivataankin.

Hannah kirjoitti...

Taija K ja Virve:

Kiitos kun kannatatte "haahuilua" :D

Olen joskus vaan omasta mielestä niin tavattoman saamaton vaikka haluaisin saada jotain kaunista aikaiseksi....

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Hei!
Blogissani on sinulle jotain. Hae omasi pois. ;o))

Hannah kirjoitti...

Pirjo-Riitta: Kiitos ja kummarrus!